Virheviesti

  • Deprecated function: Optional parameter $path declared before required parameter $arg is implicitly treated as a required parameter in include_once() (line 1439 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/bootstrap.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $data declared before required parameter $name is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $data declared before required parameter $name is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $file declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $account declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $entity declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $account declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $values declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $view_mode declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $langcode declared before required parameter $entity_type is implicitly treated as a required parameter in require_once() (line 342 of /www/wh_agilemobile/public_html/includes/module.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $input declared before required parameter $form_state is implicitly treated as a required parameter funktiossa include_once() (rivi 1439 tiedostossa /www/wh_agilemobile/public_html/includes/bootstrap.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $item declared before required parameter $complete_form is implicitly treated as a required parameter funktiossa include_once() (rivi 1439 tiedostossa /www/wh_agilemobile/public_html/includes/bootstrap.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $base_table declared before required parameter $options is implicitly treated as a required parameter funktiossa include_once() (rivi 3557 tiedostossa /www/wh_agilemobile/public_html/includes/bootstrap.inc).
  • Deprecated function: Optional parameter $base_field declared before required parameter $options is implicitly treated as a required parameter funktiossa include_once() (rivi 3557 tiedostossa /www/wh_agilemobile/public_html/includes/bootstrap.inc).

Tekemällä eteneminen

Periaatteet

  • Ideoista nopeasti konkreettiseen tekemiseen
  • Lupa kokeilla ja epäonnistua 
  • Vapautus jäykistävästä byrokratiasta
  • Selkeä vastuunjako 
  • Tekemällä ja osallistumalla oppiminen
  • Viestintä ja läpinäkyvyys tärkeää 
  • Pienten kokeilujen kautta suuriin(kin) tavoitteisiin

Kysymykset

  • Mitä ja miten voimme kokeilla heti?
  • Miten etenemme niukillakin resursseilla
    (aika, tila, raha, tekijät, osaajat…)?
  • Kuka tekee? Mitä tekee? Milloin tekee?
  • Miten seuraamme tekemisen etenemistä?
  • Miten muokkaamme tekemistä matkan varrella? 
  • Mistä voimme luopua? Mitä tarvitaan lisää?

Esimerkkejä

  • 3 Kuntaorganisaation uudistumisen ohjaaminen

    Kokeilut isoin juttu

    Kehitystyössä on mukana pieni ja tiivis ryhmä, joka kokoontuu tarpeen mukaan ja jonka tukena ohjausryhmä toimii. Työpajoissa on määritetty konkreettiset tarpeet, kun mukana oli myös itse kuntalaisia/palveluiden käyttäjiä ja sen jälkeen tiiviillä porukalla lähdettiin tekemään ja osallistamaan muita mukaan sekä hankkimaan kumppaneita. Viestintä on tärkeässä roolissa eri sidosryhmien osallistamisen kannalta, jotta voidaan pitää heidät ajan tasalla. Kokemusten kautta on tunnistettu, että jaetun ymmärryksen muodostuminen vie aikaa ja elää prosessin aikana. Kehitettyjä palveluita on lähdetty tarjoamaan ja kokeilemaan ja katsottu miten toimivat. 

    Lapsiparkki esimerkkinä kokeilusta

    Lapsiperheiden varhaisen tuen kehittämiseksi nousi kuntalaiskeskusteluissa ensi metreillä esiin toive lasten lyhytaikaisesta hoitopaikasta ja yhteiskehittämisen työpajojen kautta ideointi eteni monipolvisesti eri tasoilla ja lapsiparkille rakentui malli, joka oli enää ”toteutusta vailla”. Toiminnan käynnistämiseksi mukaan kutsuttiin kuntalaisia, kolmannen sektorin toimijoita ja muita yhteistyötahoja ja valtavan arvokkaaksi osoittautui kunnan vastuuhenkilön paikallistuntemus. 

    Innostus ja halu edistää lasten hyvinvointia ei vielä riitä, kun siirrytään konkreettiseen toimintaan, vaan on pohdittava resursseja: tilat ja niiden vuokrat, välineet ja materiaalit, työpanokset, henkilöstökustannukset ja vakuutukset, lasten perustarpeet ja niiden tyydyttäminen parkkitoiminnassa. Vastuu- ja turvallisuuskysymyksiin ratkaisut löytyivät ensisijassa kunnan toimesta. Kokeilu käynnistyi kumppanuusperiaatteella ja yhteistyötahot kokivat osallistuvansa parkkitoimintaan juuri siinä ympäristössä, johon heidän taustayhteisönsä tavoitteet ja toiminta tähtäävät ja työssä, jonka he osaavat.

  • 3 Kylpylähotellin toiminnan kehittäminen

    Työpajassa päätetään kohdentaa tarkastelu siihen, miten matkailijat ja yritykset voivat paremmin hyötyä Kylpylähotellin palveluista. Näistä kohderyhmistä halutaan uusia maksavia asiakkaita helpottamaan tiukkaa taloudellista tilannetta. Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään, jotka työstävät ratkaisuja eri kohderyhmille. Konsultti ohjaa työskentelyä uudenlaiseen innovatiiviseen ideointiin. Ensin muotoillaan paljon kysymyksiä konsultin esittämistä yllättävistä näkökulmista. Sitten ideoidaan runsaasti ratkaisuja kysymyksiin. Kumpikin ryhmä valitsee yhden idean, jota alkaa konkretisoimaan uudeksi palveluksi. Palvelut konseptoidaan ja niistä tehdään mainokset. Osallistujat kävelevät eri tiloissa ja pohtivat konkreettisia tilaratkaisuja uusille palveluille. He määrittävät sen, mitä palvelun tuottamiseen ja käyttämiseen liittyvät toimijat tekevät ’ennen palvelua’, ’palvelun aikana’ ja ’palvelun jälkeen’. Lopuksi määritetään mittarit, joilla voidaan seurata palvelun toteutumista, jotta palvelua voidaan kehittää palautteen perusteella. Näin ollaan välittömästi valmiita kokeilemaan kehitettyjä palveluja.

  • 3 MikkeliES & Ahjo-valmennusohjelman yhteiskehittäminen

    Omiin toimintatapoihin herääminen

    Ahjo-valmennusohjelman suunnittelutapaamisessa oli kulunut tunti keskustelun rönsyillessä ja PowerPoint-esityksen jatkuessa ja jatkuessa. Järjestäjätiimin koolle kutsunut Susanna laittoi esille dian, jossa luki ”Eikö meidänkin pitäisi toimia kuin startup?” Ennen kuin Susanna kommentoi diaa, sanoi tiimin jäsen Timo, että ”erittäin hyvä kysymys. Ajattelin juuri, että me toimimme silleen ”älä tee niin kuin minä teen vain miten minä sanon.” Ja me todellakin työskentelemme nyt niin.” Yksinkertainen kysymys sai tiimin huomaamaan, että he toistavat vanhoja toimintatapoja. Tiimi alkoikin kokeilla samaa ketterää lean startup -menetelmää, jota valmennusohjelma opettaa asiakkailleen. 

  • 3 Osaamisen johtamisen yritys & myynnin ja markkinoinnin yhteiskehittäminen

    Konkreettisten seuraavien askelten määrittely

    Sähköisen markkinoinnin kehittämisen työpajaan osallistuu koko osaamisen johtamisen yrityksen henkilöstö. Sitä ohjaa yrityskehittämisen ammattilainen ja myös kolme tutkijaa tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa mukaan keskusteluun. Työpajan sisältöä on inspiroinut asiantuntijaluento, joka keskittyi asiakakan roolin muutokseen ja digitaalisuuden merkitykseen markkinoinnille ja yrityskulttuurille. Työpajassa  keskustellaan yrityksen missiosta ja visiosta, siitä, missä yrityksessä on onnistuttu viime aikoina erityisen hyvin ja missä sen henkilöstö on erityisen hyvä ja näitä peilataan erityisesti sähköisen viestinnän kehittämiseen. Jokainen osallistuja saa äänestään mielestään tärkeimmät digitaalisen viestinnän alustat listatuista vaihtoehdoista ja eniten ääniä saaneiden kohdalla päätetään yhdessä, että miten niitä lähdetään kehittämään heti, esimerkiksi mistä aiheista kirjoitetaan blogiin, mitä voidaan Twiitata tai liittää Facebookiin. Kuten ohjaa sanoo: ”Tässä tulee nyt konkretiaa, koska teidän tarina alkaa?" Ja yrityksen edustaja vastaa: ”Siis koska aletaan tekemään – eikös juuri nyt, siis tänään”. 

  • 3 Helsinki Think Company

    Ideoista toiminnaksi

    Helsinki Think Company (ThinkCo) on Helsingin yliopiston ja Helsingin kaupungin yhteinen yrittäjyyden edistämistila, joka aktivoi yliopistolaisia yrittäjämäiseen toimintaan. Kun ThinkCo:n toimintaa ideoitiin työpajassa, osallistujia pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Mitä minä voisin järjestää ThinkCo:lla?”. Vaikka keskustelu oli ennen kysymystä ollut energistä ja tuottanut paljon ideoita, synnytti kysymys täydellisen hiljaisuuden. Siirtyminen lennokkaasta ideoinnista sitoutuneeseen tekemiseen oli selvästi haastava. 

    Jaa vastuut heti

    Vaikeassa tilanteessa työpajan fasilitaattori puuttui peliin ja pyysi osallistujia kirjaamaan ajatuksensa itsenäisesti post-it lapuille sen sijaan että ne olisi lausuttu ääneen kaikkien kuullen. Esimerkiksi ”järjestän yritysvierailun” kirjattiin lapuille. Ideoista keskusteltiin lyhyesti yhdessä, jonka jälkeen fasilitaattorit kokosivat niiden perusteella pienryhmiä. Ryhmissä fasilitaattorit sopivat ensimmäisistä tapahtumista, joiden järjestämisestä vastasivat tapahtuman osallistujat itse. Konkreettisista seuraavista askelista oli tärkeää sopia heti, kun innostus yhdessä tekemiseen oli korkealla.

  • 3 Viestinnän kehittäminen Meta Group Oy:ssä

    Työskentely viestinnän kehittämishankkeessa alkoi työpajoilla johtoryhmän kanssa. Ensimmäisissä työpajoissa käsiteltiin johtamisviestintää, konfliktitilanteita ja muutosviestintää ja tuotettiin kehittämisideoita parityöskentelynä. Yrityksen toivomuksesta työpajoja kehitettiin vielä toiminnallisempaan suuntaan. Oppimiskahvilamenetelmä osoittautui toimivaksi. Kun osallistujat ja tutkija-konsultti tutustuivat paremmin toisiinsa, menetelmät muuttuivat, ja lopulta kokeiltiin myös draamatyöskentelyä.

  • 3 Matkailupelin kehittäminen

    Pelinkehittäminen on uutta luovaa ja tarkkaa toteutussuunnitelmaa ei koskaan voida tehdä etukäteen. Siitä tuotetaan kuitenkin konsepti, jota lähdetään toteuttamaan ja testaamaan vaihe vaiheelta. Se on iterativiista ja pienten ideoiden ja osien jatkuvaa kokeilua ja testaamista. Tekemällä eteneminen pelin kehittämisessä tarkoittaa sitä, että tehdään pieniä kokeiluita ja nopeita testauksia – hylätään se mikä ei toimi, ja jatketaan siihen suuntaan mikä toimii.  Toisin sanoen, siinä pyritään tietoisesti tarkastelemaan onnistumisia ja rakentamaan ratkaisut sen pohjalle mikä toimii hyvin. Ratkaisukeskeisyyden yhtenä periaatteena on, että mietitään mitä on pitänyt tapahtua, että asiat toimivat ja nähdään, että on onnistuttu. 

    Peliyrityksen sisäinen yhteistyö ja tekemisen kulttuuri perustuu löyhästi ketterään ohjelmistokehitykseen (scrum) ja siitä johdettuihin ja muokattuihin toimintatapoihin. Ketterä kehittäminen on käytännössä tekemällä/kokeilemalla etenemistä. Scrum-malli on tässä kuitenkin vain taustalla, sillä pelinkehittäjät ovat kehittäneet ja jatkuvasti kehittävät toimintatapojaan omiin tarkoituksiin sopiviksi.

    Ketterän tekemällä etenemisen toimintatavan keskeinen mahdollistaja on läpinäkyvyys.  Läpinäkyvyyttä eli menetelmät, jotka tekevät työn etenemisen (tehdyn työn) näkyväksi kaikille, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yritys toteuttaa läpinäkyvyyttä sisäisessä yhteiskehittämisessä tällä hetkellä trello –sovelluksen avulla.  Trello (www.trello.com) on ilmainen ”tehtävien organisointi” työkalu, jonka voi jakaa esim. ryhmän kesken.

Työkalut

  • PHONE Coaching – seuraavista toimenpiteistä päättäminen
    Tämä työkalu soveltuu ratkaisujen ideointiin ja seuraavista toimenpiteistä päättämiseen. Samalla se harjaannuttaa coaching-taitoja.
  • Out of the box – ratkaisun ideointia
  • Ideapakka
    Ideointiin, ryhmätyöskentelyyn, coachaamiseen ja luovaan työskentelyyn sopiva työväline.  Ideapakan menetelmät sopivat paitsi fasilitoijille, myös esimiehille ja mihin tahansa työelämän ideoimiseen liittyviin aktiviteetteihin.
  • ROSA
    Menetelmän tarkoitus on rakentaa ratkaisukeskeinen rakenne mihin tahansa keskusteluun tai työskentelyyn. Se on alun perin kehitetty coachaukseen, mutta otettu sittemmin laajempaan käyttöön.
  • Täydellisen maailman -malli
    Yhteisen näkemyksen löytämiseen asiakkaista ja oman yrityksen tulevaisuudesta esimerkiksi asiantuntijapalveluja tuotteistettaessa / uusia palveluja kehitettäessä voidaan hyödyntää ”Täydellisen maailman mallia”.  Se mahdollistaa ajattelun ja ideoinnin ”out of the box” ja sitä kautta voidaan nähdä myös ympärillä olevien verkostojen suomat mahdollisuudet.
  • Katso myös Tulevaisuuden muistelu.
  • Kuusi ajatteluhattua -menetelmä auttaa osallistujia miettimään käsiteltävää asiaa monipuolisesta eri näkökulmista. ”Hatut” ovat rooleja, jotka edustavat tiettyä ajattelutapaa, esim. valkoisen hatun haltija keskittyy faktoihin ja pyrkii olemaan objektiivinen kun taas punaisen hatun haltija keskittyy asian herättämiin tunteisiin ja intuitiiviseen ajatteluun.
    Linkki: https://www.innokyla.fi/web/malli116776; laajemmin: linkki: http://www.cs.joensuu.fi/pages/whamalai/yoped/hatut.pdf 
  • Arvostava lähestymistapa (Appreciative Inquiry) lähtee liikkeelle eri toimijoiden vahvuuksista ja onnistumisista. Se auttaa yhteisten tavoitteiden tunnistamisessa ja vähentää negatiivisia tunteita ja syyttelyä keskittymällä positiiviseen. Olennaista on, mikä toimii hyvin, millaisia olemme parhaimmillamme ja mitkä ovat huippuhetkiämme ja parhaita käytäntöjämme (Fasilitaattorin työkirja s. 25)
    Linkit: http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf ja https://www.innokyla.fi/web/malli104229
  • Opi antamaan ja vastaanottamaan palautetta
    Linkit: http://www.hyvejohtajuus.fi/7839/palautteen-antamisen-ja-vastaanottamisen-opas/ ja http://www.avaimia.fi/kortit/miten-annan-ja-vastaanotan-palautetta/
  • Kehu pystyyn -menetelmän tarkoitus aiemman osaamisen tunnistamisessa ja yhteisen luovuuden kanavoimisessa seuraavaan työvaiheeseen. Prosessi on kolmevaiheinen: 1) Miten me olemme yhdessä onnistuneet, 2) miten minä olen onnistunut yhteisessä tekemisessä ja 3) miten sinä olet onnistunut yhteisessä tekemisessä. (Fasilitaattorin työkirja s. 48)
    Linkki: http://www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

Arviointi

  • Mitä olemme saaneet aikaan?
  • Mitä olemme oppineet kokeiluista? 
  • Onko tavoite muuttunut? Onko tavoite edelleen yhteinen?
  • Meneekö kaikki hyvin? Voimmeko jatkaa näin?
  • Mitä olisi kiireellisintä tehdä NYT?